työssäoppi

Viikko 1, 26.11 - 30.11.2018
7h

Ensimmäisellä viikolla olin siivoamassa huoneita joka päivä. Ensimmäisinä päivinä imuroin, moppasin ja purin huoneita. Kun olin oppinut purkamaan ja tuomaan oikeat lakanat, pyyhkeet ja muut tarvittavat huoneisiin -> minut opetettiin petaamaan sänky oikealla tavalla, siivoamaan vessa ja ylipäätänsä siistimään huone niinkuin kuuluu. Viimeisinä päivinä sain itsenäisesti tehdä lähteviä ja jatkavia huoneita. Minusta huoneiden siistiminen oli mukavaa ja aika kului nopeasti tehdessä.

Viikko 2, 3.12 - 7.12.2018

7h

Olin respassa koko viikon ja opettelin käyttämään konetta ja miten ooppera toimii. Loppu viikosta osasin jo itsenäisesti kirjata ihmisiä sisään ja ulos, sekä tehdä huone kortteja. Hiljaisina päivinä pääsin myön tekemään joulukortteja käsin. :)

Viikko 3, 10.12 - 14.12.2018
7h
 Olin respassa koko viikon iltavuoroissa. Perjantaina hotellilla oli Hollywood show tapahtuma, jonka seurauksena oli paljon ihmisiä palveltavana. Tein myös joinain päivinä hiukan markkinointia mm vastasin sähköposteilla asiakkaille ja lähetin erikseen kutsuja sähköpostissa.

Viikko 4, 17.12 - 21.12.2018
7h
Viikko meni nopeasti respassa oppien lisää oopperan käyttöä. Keskiviikkona olin auttamassa keittiössä mm. astioiden lajittelua, pesua ja viemistä buffettiin..

Viikko 5, 31.1 - 4.1.2019 
7h
Viikko oli todella hiljainen asiakkaita ei paljoa ollut. Keittelin kahvia ja teetä, vastailin sähköposteihin ja tein kaikkea muuta mitä minulle opetettiin Ooppera ohjelmalla.

Viikko 6,  8.1 - 12.1.2019
7h
Olin respassa kokoviikon ilta sekä aamu vuoroissa vaihdellen. Opin lisää uusia asioita Ooppera ohjelmalla ja tein markkinointia sivussa hiukan mm. lähettelemällä sähköposteja ja tein opasteita eri kokoushuoneisiin ja saunoihin. Pääsin myös viemään muutamaan huoneeseen kuohuviinin ja hedelmälautasen.

Viikko 7, 14.1 - 16.1 & 19.1- 20.1
7h
Tänä viikkona minulla oli myös viikonloppu töitä. Olin tiistaina ja keskiviikkona aamiaisella auttamassa ja aamiaisen jälkeen menin respaan takaisin, jotta tunnit tulevat täyteen. Pääsin myös ensimmäistä kertaa tutustumaan enemmän kokoushuoneisiin ja siivoamaan niitä itsenäisesti kokousten jäljiltä.

Viikko 8, 21.1 - 25.1
7h
Maanantaina olin respassa aamuvuorossa ja päivä oli aika hiljainen, joten aina kun ei ollut asiakkaita tai puhelin ei soinut, keitin kahvia asiakkaille ja tein kortteja joita voi antaa juhlapäivinä asiakkaille. Loppuviikon olin kaikki päivät aamiaisella auttamassa. Tiskailin, lajittelin, vein buffaan lisää ruokia jotka olivat lopussa ja laitoin ruuat esille. Aamiaisen loputtua olin mukana siivoamassa. Sen jälkeen vielä katoin pöydät valmiiksi lounaalle.

Viikko 9, 28.1 -  2.2
7h
Olin tällä viikolla ilta, sekä aamuvuoroissa. Olin respassa kaikki päivät kirjaten asiakkaita sisään ja ulos. Jotkut päivät olivat hiukan hiljaisia, joten tein erinlaisia kortteja lisää asiakkaille. Vein huoneisiin kuohuviini pullon + kortin ainakun oltiin tilattuna ennen heidän saapumistaan. Hotellissa oli ollut sähkökatkoksia ja kaikki puhelimet eivät toimineet, joten kävin joka ikisen huoneen läpi tarkistamassa. Tein myös markkinointia sivussa mm vastailemalla sähköposteihin, yritin saada asiakkaita ostamaan hieman kalliimpia huoneita ja tein Hämeenlinnan kuukauden tapahtumalistan hisseihin. Aina kun on kokouksia ja olen respassa teen kokouskyltin, avaimet, tapahtumalistauksen, televisioihin opasteet ja seuraavana päivänä neuvon vielä asiakkaat perille. Olen päässyt myös respassa puhumaan englantia todella paljon! :)

Viikko 10, 4.2 - 7.2
7h
Olin respassa koko viikon ja torstaina tein näytön. Koko viikon lähinnä kertailin asioita Opera ohjelmassa, jotta muistan mistä tehdä eri asioita ja samalla tietenkin vastaanotin asiakkaita. Siistin respaa ja järjestelin kaappeja aina hiljaisina hetkinä kun ei ollut asiakkaita. Viikossa ei oikein ollut mitään uutta tai erinlaista.

Viikko 11, 18.2 - 24.2
7h
Olin ensimmäistä viikkoa tutustumassa markkinointiin myyntipalvelussa. Ensimmäiset pari päivää melkeinpä vain katsoin vierestä ja tarkkailin mitä myyntipalvelussa tehdään. Tarkkailujen jälkeen pääsin itse täyttämään ja tekemään varauksia, tarjouksia ja vastailemaan sähköposteihin. Koko päivä menee suurimmaksi osaksi koneella istuen, mutta välillä oli aina tapaamisia koskien kokouksia tai juhlia mitkä hotellilla järjestettäisiin. Olin aina tapaamisilla mukana kuuntelemessa.

Viikko 12, 25.2 - 1.3
7h
Olin viikon respassa väliaikaisesti, koska kokouksilla oli hiljainen viikko ja Heidi oli lomalla. Viikko meni nopeasti aamuvuoroissa ja iltavuoroissa. Ei oikein mitään erikoista tai uutta tapahtunut.

Viikko 13, 4.3 - 8.3
7h
Ensimmäistä viikkoa kokouksilla. Tehtäviini kuului kahvitorin laittaminen valmiiksi kahvit, teet, jää + makuvedet, tiskien hoitaminen ja hakeminen eri kokoushuoneista välisiivouksen aikana tai kokouksen päätyttyä, kahvitorin ruokien haku ja esillepano ja asiakkaiden ohjeistaminen, jos samoihin aikoihin esim on 2 eri ryhmää. Aina kun sain kokoustilat kuntoon -> menin auttamaan ravintolan puolelle brekulla tai lounas aikaan, jossa mm blockkasin pöytiä ja katoin pöydät valmiiksi iltaa varten. En päässyt torstaina maistelemaan uutta menua, koska ravintolan puolella oli paljon kokous asiakkaita joista huolehdin kahden muun harjoittelijan kanssa.

Viikko 14, 11.3 - 15.3
7h
Olin koko viikon kokouksilla. Laitoin kahvitoria itsenäisesti kuntoon ja siivoilin kokoushuoneita valmiiksi. Aina aamulla kokoukset olivat kunnossa menin auttamaan aamiaiselle ja blockkailin pöytiä. Perjantaina tein koko päivän itsenäisesti laitoin kokous huoneen kuntoon, olin aamiaisella ja siivosin lopuksi aamiaisen pois, vein kokous henkilöille heidän kahvit ja jälkiruuan ja tarjoilin pöytiin heille ruuat ravintolan puolella ja kerroin mitä heillä on alku, pää- ja jälkiruuaksi.

Viikko 15, 18.3 - 22.3
7h
Olin kokouksilla joka päivä ja jokapäivä tein kokouksia ja kahvitoreja. Lauantaina olin aamulla valmistelemassa hotellia burleski show:hun, johon kattasin pöytiä ja siirtelin niitä sekä tein kaikki kokoustilat valmiiksi. Viikko oli aika normaali ei oikein mitään erikoista/uutta. :)

Viikko 16, 25.3 - 29.3
7h
Viikko oli melko kiireinen kokoajan oli tekemistä ja kaikki kokoushuoneet täynnä. Hoidin itsenäisesti kokouksia alusta loppuun -> tervehdin asiakkaita heidän saavuttua ja varmistin että kaikki on kunnossa ja aikataulut täsmäävät (kahvitori ja lounas). Laitoin kahvitorin esille ja siivosin sen loputtua. Lounas aikana kävin tekemässä välisiivouksen ja kokouksen loputtua loppu siivouksen.

Viikko 17, 1.4 - 5.4
7h
Olin kokouksilla aamu sekä ilta vuoroissa. Ilta vuorossa järjestin kaikki kokoustilat kuntoon itsenäisesti seuraaville kokouksille jotka järjestetään tiloissa. Eli laitoin oikean muodon tilaan, toin laseja ja asettelin ne joko pöytiin tai sivupöydälle riippuen pöytämuodosta, laitoin servetit, paperit, kynät tilaan ja varmistin että kokouksen pitäjällä on kaikki mitä aina kuuluu olla hänen pöydällään. Kun olin saanut kaikki tilat valmiiksi menin ravintolan puolelle auttamaan.

Viikko 18, 8.4 - 12.4
7h
Tällä viikolla olin maanantaista keskiviikkoon myyntipalvelussa, jossa vastailin sähköposteihin sekä tein pöytävarauksia/kokousvarauksia "Hessu" ohjelmassa. Kävin Heidin kanssa myös muutamassa tapaamisessa, jossa olin kuuntelijan roolissa mukana oppimassa. Torstain ja perjantain olin kokouksilla normaaliin tapaan. Perjantaina oli hiljaisempi päivä jollon tein itsenäisesti kahvitorin ja huolehdin ainoasta kokous ryhmästä ja sen jälkeen olin mukana tarjoilemassa muutamalle asiakkaalle alkuruuat, pääruuat ja jälkiruuat pöytiin.

Viikko 19,  23.4 - 26.4
7h
Olin koko viikon kokouksilla. Viikko oli suht kiireinen ja tuli paljon juostua ympäri taloa kiireessä kokouksilla. Olin iltavuorossa muutaman kerran jolloin oli vain yksi lyhyt kokous meneillään ja sen hoidettuani olin blockkailemassa ravintolan ja terassin puolella.

Viikko 20, 30.4 - 3.5
7h
Olin tällä viikolla sekasin kokouksilla ja myyntipalvelussa. Viikko ei ollut erikoinen, katoin todella monia pöytiä valmiiksi vapuksi tuplakattauksilla ja erinlaisilla laseilla. Myyntipalvelussa katsoin vierestä ja pääsin omalle koneelle tekemään Hessu ohjelmassa pöytä ja kokousvarauksia itsenäisesti -> tarkastettiin sen jälkeen.

Hotellit

Aulanko Kylpylähotelli

- Pohjoismaiden johtava hotelliketju

- Kokous ja kylpylähotelli

- 55 hotellia, 31 eri paikkakunnalla Suomessa.

- Tarjoaa hemmottelua, aktiviteetteja ja elämyksiä hyvien kulkuyhteyksien varrella

- Aktivitteettejä mm. ulkoreitit, hugopark, golf, ratsastus, tennis, keilaus ja melonta.

- Markkinoidaan yrityksille kokouksiin, sekä kaikenlaisille ihmisille kylpylähotelliin.

- Henkilöden työtehtäviin kuuluu mm. asiakaspalvelu, kokouspalvelut + juhlapalvelut, ravintola kokit ja tarjoilijat, baarissa työnteko, siivoojat, nettisivujen päivittäminen, markkinointi, sähköposteihin vastailu, kylpylän puolella uimavalvojat, 

- Arvosteluissa kehutaan erityisesti asiakaspalvelua vastaanotossa ja hotelli näyttää hyvälle ulkoisesti. Huoneet ovat siistit myös.

Hotellin vastaanotto

https://www.scandichotels.fi/
https://www.facebook.com/ScandicSuomi/

Maulan Maatila

- Vuodesta 1539
- Majoitusta tarjotaan ympärivuoden
- Maulan matkailutila sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla, vanhassa ja historiallisesti Miehoilan kylässä.
- Lomailijoille tarjolla perinteistä maatilamajoitusta, vuokramökkejä ja asuntovaunupaikkoja sekä luksustasoisia huviloita.
- Myös toimiva, nykyaikainen kasvinviljelytila.
- Majoituksen lisäksi on mahdollista saunoa,uida, kalastus, soutuveneen käyttö, moottoriveneen käyttö ja pyöräillä.
- Henkilökunnan tehtäviin kuuluu mökkien siivous ja ylläpito.
- Tarjolla myös palveluita kuten: Kantojyrsintää, puunkaatoa, puunajoa, soranajoa, suorakylvöä, traktorityötä yms. palveluita maatiloille, omakotiasujille ja mökkiläisille lähialueella.

Mökit:

- 2 huvilaa: Ulappa (valmistunut 2013) ja Aallokko (valmistunut 2014).
- 4 eri mökki vaihtoehtoa: Ahvenusmaan mökki, Linnusmaan mökki, Ruuran mökki ja Sepän mökki.
- 2 erinlaista lomahuoneistoa: Salikammari, Suvikammari + muitakin huoneistoja on, mutta niitä vuokrataan vain vuosivuokrana.
- 50 eri vaunupaikkaa
- - Mökit näyttävät viihtyisiltä sisältä sekä ulkoa.

Huvila 

http://www.maula.net/
https://www.facebook.com/Maulan-maatila-154592547993893/?ref=nf&hc_ref=ARRU7RtR5EQyZbdySDbrGBt2EXXg3exBMdNRBLcZLFbiF_7c7O0zUPKTjJLfF524U-c

Vaakuna

- Hotelliketju
- 45 hotellia Suomessa, 2 hotellia Tallinnassa ja 3 hotellia Pietarissa.
- Kuuluu S-ryhmään
- 123 huonetta
- Markkinoidaan yrityksille, yksittäisille henkilöille ja kokous tarpeisiin.
- Majoituksen lisäksi kokouspalvelut ovat mahdollisia, häät, juhlat, sauna ja ravintola ruokailu. Hotelli vastaanotosta voi lainata kävelysauvoja, vuokrata polkupyöriä, kanootteja ja kickbikejä.
- Henkilökunnan työtehtäviin kuuluu mm. asikaspalvelu, hotellivastaanotto, kokouspalvelujen pito, ravintola tarjoilu ja ruuan teko, siivous, nettisivujen päivittäminen, markkinointi, sähköposteihin ja arvosteluihin vastailu, baarissa drinkkien teko.
- Trip adviserissä erityisesti asiakaspalvelua ja siisteyttä kehutaan.
- Sijaitsee hyvällä paikalla kaupungissa lähellä rautatieasemaa.
- Vastaanotto ja huoneet näyttävät hyviltä, mutta mielestäni hotelli ei näytä ulkoapäin niin hienolta.
- Myös lemmikit ovat sallittuja ottaa mukaan ja lapsille oma leikkihuone ja hotellissa ranskalaistyylinen ravintola le blason.

https://www.sokoshotels.fi/fi
https://www.facebook.com/sokoshotels

Vertailua:

- Maulan maatila on "kauempana" ja ei niin isot nettisivut että moni matkailija löytäisi helposti paikalle.
- Maulaa markkinoidaan vain nettisivuilla ja facebookissa, kun taas vaakunaa ja scandic markkinoidaan myös instagramissa ja twitterissä. -> Vaakunaa markkinoidaan vielä enemmissä paikoissa kuten. linkedin, youtubessa, pinterestissä ja tripadvisorissa.
- Nettisivuilla Scandic hotellissa näkyy 6 eri kielellä kun esim. maulan maatilalla vain 4 eri kielellä.
- Vaakunan nettisivuilta ei löydy yhtä helposti perus tietoa kuin esim scandic.

Suomen hotelliketjut

Best Western
- Se on yksityisten ja riippumattomien hotellien vuonna 1946 perustama kansainvälinen hotelliketju.
-Yksi Best Western hotelli on Oulussa ja muita ovat Hotel Apollo ja Samantha. (Aiemmin Best Western -ketjuun kuului kymmeniä hotelleja, mutta lähes kaikki vaihtoivat muuhun ketjuun tai ryhtyivät yksityiseksi hotelliksi. Esim Hotel Haaga Helsingissä.)
- Hotelleja löytyy yli 100 maasta
- Best Western hotellit luokitellaan kolmeen hintaluokkaan:  Best Western, Best Western Plus ja Best Western Premier.

Hotelli Apollo (Oulu) 

Finlandia Hotels
- Vuonna 1986 perustettu suomalaisista yksityisistä hotelleista muodostuva hotelliketju.
- Finlandia-hotelliketjuun kuuluu 16 hotellia ympäri Suomen.
- Hotellityyppejä on monia erinlaisia: keskustahotelleja, kylpylöitä ja kokoushotelleja, sekä lomahotelleja.
"Hotellimme ovat edullinen yksityinen vaihtoehto sinulle, joka arvostat aidosti erilaisia palveluja. Hotellimme toimivat paikallisesti ja persoonallisesti omilla liikeideoillaan ja toimintatavoillaan."

Hotelli Käenpesä (Ylivieska)

Hilton
- Yksi maailman suurimmista hotelliketjuista.
- Norjalais-saksalaisen perustama vuonna 1919.
- Maailmassa yli 500 Hilton hotellia.
- Suomessa Hilton hotelleja on tällä hetkellä kolme.
- Hilton hotelleilla on usein paljon tähtiä ja arvosteluissa kehutaan erityisesti siisteyttä.

Hilton hotelli (Helsinki)

Holiday Inn
- Alunperin yhdysvaltainen perustaja, mutta nyt hotelliketjun omistaa brittiläinen pörssiyhtiö.
- Hotelliketju tekee yhteistyötä Suomessa Scandic-hotelliketjun kanssa.
- Helsingissä sijaitsee neljä Holiday Inn hotellia ja Tampereella yksi.
- Holiday Inn -hotellit ovat tasokkaita hotelleja ja ne sopivat niin vapaa-aikaan kuin myös liikematkustajien kiireiseen arkeen.

Holiday Inn (Tampere)

Holiday Club
- Suomalainen matkailualan yritys.
- Yritys perustettiin vuonna 1986, ja 31. maaliskuuta 2006 saakka se toimi nimellä Holiday Club Finland Oy.
- Holiday Club Resorts Oy on Euroopan johtava viikko-osakeyritys ja merkittävä vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.
- Ensimmäinen lomakeskus sijaitsi Kihniön Pyhäniemessä
- Holiday Clubilla on 34 lomakohdetta, joissa on yhteensä yli 1 500 loma-asuntoa ja kahdeksan kylpylähotellia.
- Kohteista 26 sijaitsee Suomessa, kaksi Ruotsissa, viisi Kanariansaarilla ja yksi Espanjan Aurinkorannikolla.
- Holiday Clubin päätuote on viikko-osake, joka tarkoittaa viikon pituista osuutta lomakiinteistöstä.

Holiday Club Kylpylähotelli (Saimaa)

Lapland Hotels
- Suomalainen hotelliketju, johon kuuluu 17 hotellia Lapin maakunnan alueella ja kaksi kaupunkihotellia Oulussa ja Tampereella.
- Lapland Hotels syntyi, kun 2 matkailualan yritystä yhdistyi vuonna 2002.
- Lapland hotellit tarjoavat myös majoituksen lisäksi kokouspalveluita, aktiviteettejä ja ravintoloita ympäri vuoden.
- Hotellin palvelua kehutaan erityisesti arvosteluissa Trivagon sivuilla.

Lapland Hotels Saaga (Kittilä)

Omenahotellit
- Suomalainen hotelliketju
- Hotellit perustuvat sijaintiin kaupunkien keskustassa, asiakkaiden itsepalveluun ja edullisiin hintoihin.
- Maailman ensimmäinen itsepalveluhotelliketju
- Hotellissa ei ole ollenkaan vastaanottoa, vaan sisäänpääsy ja -kirjautuminen tapahtuvat varauksen yhteydessä saadun ovikoodin avulla.
- Hotelleja on Suomessa: Helsingissä 2, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Jyväskylässä ja Seinäjoella.
- "Omena-hotellit on mietitty tiukalla sabluunalla: Aina keskustassa; toisin kuin edulliset hotellit yleensä. Aina kunnon sänky; toisin kuin edullisissa hotelleissa yleensä. Aina huoneita kolmelle ja neljälle. Aina oma kylppäri."

Omenahotelli (Jyväskylä)

Radisson Hotels & Resorts
- Kansainvälinen hotelliketju.
- Ketjuun kuuluu 435 hotellia 61 maassa (Suomessa 7).
- Ketjun ensimmäinen hotelli sijaitsi Minneapolissa yhdysvalloissa.
- Radisson Blu -hotellit toimivat Suomessa franchise-periaatteella, ja ne kuuluvat S-ryhmän hotelleihin.
- Hotelli huoneet ovat usein moderneja

Radisson Blu (Helsinki)

Scandic Hotels
- Pohjoismainen hotelliketju, joka perustettiin 1960-luvulla Ruotsissa.
- 2017 Scandic osti Restelin koko hotellitoiminannan minkä seurauksena Cumulus- nimiset hotellit muuttuivat Scandiceiksi -> Oston kautta 43 Cumulus hotellia siirtyvät työntekijöineen Scandicin nimiin.
- Scandicilla on Suomessa 55 hotellia 31 eri paikkakunnalla.
- Trivagon sivuilla erityisesti arvosteluissa kehutaan Scandic hotellejen siisteyttä ja palvelua.
- Scandic hotelleissa on majoituksen lisäksi voi pitää kokouksia.

Scandic Hotels (Rovaniemi)

Sokos Hotels
- Toimii 31 paikkakunnalla Suomessa. 
- Sokos Hotels -ketjuun kuuluu 45 hotellia Suomessa, 2 hotellia Tallinnassa ja 3 hotellia Pietarissa.
- Hotellit ovat osa S-ryhmää.
- 3 eri hotellityyppiä: Original, Break ja Solo.
- Hotellit sijaitsevat kaupunkien keskustoissa tai keskellä vapaa-ajan kohteita, hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Sokos Hotels Ilves (Tampere)

Lähteet:

Trivago

Wikipedia

Hotellien omat sivut

4h

nettisivut: https://hameenlinna.4h.fi/
instagram: 4hhameenlinna https://www.instagram.com/4hhameenlinna/?hl=fi
facebook: Hämeenlinnan Seudun 4H-yhdistys https://fi-fi.facebook.com/hameenlinnan4h


- Kohderyhmänä kaiken ikäiset lapset.

- Hyvää: Monipuoliset ja selkeät nettisivut ja päivitetään usein.

- Monia erinlaisia kuvia tapahtumista ja mainostetaan paljon esim kerhoja.

- Mielestäni ei ole mitään huonoa tai mitä tekisin toisin.

Tehtävät

1.

Etelä-Savo

Eteläsavolaisessa ruuassa on usein yksinkertaiset ja selkeät raaka-aineet. Ruuat on perinteisesti kypsytetty uunissa hauduttamalla. Savolaiseen ruokakulttuuriin kuuluu erityisesti leipä ja kala monissa muodoissa. Etelä-Savossa tärkeässä roolissa on erityisesti muikku, jota syödään sekä arkena kuin myös juhlissa.

Muikkuja

Alueelle tyypillistä on aina ollut runsas rukiin käyttö. Ruisleipä ja erilaiset rieskat ovat kuuluneet sekä pitopöytiin että arkiaterialle. Muita rukiisia herkkuja ovat rättänä eli mustikkakukko sekä ruispuolukkapuuro.

Mustikkakukko

Pohjois-Savo

Tunnetuimpia pohjoissavolaisia elintarvikkeita ovat juustot, marjamehut sekä kala-, liha-, ja kasvistuotteet. Pohjois-Savo on perinteistä karjatalousaluetta,eli tuotanto painoittuu maidon ja naudanlihan tuotantoon. Lihanjalostus on vuosikymmeninä ollut Pohjois-Savossa merkittävä elinkeino.  

"Savolainen rieska on pyöreä, pullea, muhkea ja hieman hapan"

Lähiruokaa myyvä yritys: 

Kala Kutvonen: Kalatäyssäilykkeet: savumuikkuja rypsiöljyssä, muikkuja tomaattikastikkeessa, sipulimuikkuja, muikkukukkoja, siikaa tomaattikastikkeessa. Kalat kalastetaan itse ja myydään sitten eteenpäin. Tuotteita on saatavilla K-ryhmän kaupoista Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa + yritys käy myymässä tuotteita eri paikkakunnilla tapahtumissa.

Tyryn viini OY: Tilalla valmistetaan omista marjoista viinejä, liköörejä ja marjapontikkaa. Yrityksellä on oma ravintola, jossa voi maistella tilan viinejä tai ostaa.

Luomuruokaa myyvä yritys:

Hevonniemen tila: Valmistetaan ruista, ohraa ja säilöheinää.

Ruokaohjeet:

Muikkukukko:

1. Sekoita vesi, suola, jauhot ja voi kiinteäksi taikinaksi.

2. Kauli taikina hyvin jauhotetulla työpöydällä soikeaksi, noin 30 cm leveäksi ja 40 cm pitkäksi levyksi.

3. Aseta taikinalevy leveyssuunnassa eteesi.

4. Ripottele taikinalevyn keskelle riisi. Sen tarkoitus on imeä itseensä ylimääräinen kosteus.

5. Levitä päälle kerroksittain perattuja kaloja. 

6. Sirottele kalakerrosten väliin suolaa.

7. Lado kalojen  päälle kylkiviipaleet. 

8. Taita taikinan reunat täytteen päälle.

9. Kostuta saumakohdat vedellä ja painele tiiviisti kiinni.Taita myös taikinan päät täytteen päälle ja häivytä saumakohdat hyvin veden avulla taikinaa hieromalla. 

10. Kääri kalakukko leivinpaperiin ja sen lisäksi vielä alumiinifolioon. 

11. Paista kukkoa pari tuntia 200-asteisessa uunissa ja jätä se sitten yön yli hautumaan hyvin mietoon  uuniin (75-100 astetta).

3 DL vettä

2 TL suolaa

4 dl ruisjauhoja

4 dl vehnäjauhoja

25 g voita

800 g perattuja muikkuja

300 g siankylkeä siivuina

1 tl suolaa

3 rkl riisiä

Savolainen ryynirieska:

1. Kaada piimä kulhoon, lisää suurimot ja anna turvota yön yli.

2. Sekoita joukkoon kaikki muut ainekset.

3. Aseta uunipannulle leivinpaperi ja kaada seos pannuun.

4. Nosta pannu 225-asteiseen uuniin ja kypsennä 30-40 minuuttia, kunnes rieska on saanut kauniin värin.

5. Tarjoa lämpimänä margariinin, voin tai munavoin kanssa.

1 litra piimää

4 dl kokonaisia tai rikottuja ohrasuurimoita

2 munaa

1 dl vehnäjauhoja

2 dl maitoa tai kermaviiliä

50 g voita sulatettuna tai

½ dl öljyä

1½ tl suolaa

Savolainen Sardiini:

1. Kalat paloitellaan haarukkapaloiksi

2.Palat ladotaan lasipurkkeihin tiiviisti

3. Liemiainekset sekoitetaan ja jaetaan purkkeihin kalamäärien suhteessa

4. Purkit suljetaa tiiviisti ja laitetaan KYLMÄÄN uuniin.

5. Purkeissa oltava ehjät kannet ja tiivisteet

6. Uuni 125 astetta

7. Kypsennetään n. 4 tuntia ja purkit jäähdytetään uunissa, jolloin syntyy vakuumi.

8. Kala on parasta .n 2 viikon kuluttua, mutta sitä voi nauttia myös välittömästi

1 kg kalaa (ahven, särki, muikku, silakka jne)

1 dl ruokaöljyä

3 rkl etikkaa

3 rkl ketsuppia

1 rkl sinappia

4 tl suolaa

1 tl sitruunapippuria

1 kpl laakerilehti

sipuli, tilliä ja muita mausteita maun mukaan

Etelä-Savo on kuvassa vasemmalla & Pohjois-Savo kuvassa oikealla.

Lähteet: Ruokatieto, Maakuntienparhaat, Savokarjalanluomu, Kotikokki

2.

Lakka

-Lakka eli hilla eli suomuurain on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi. 

-Lakka on monivuotinen kasvi, jonka juurakon kärkisilmuista kasvaa keväällä varsia. Kussakin varressa on kahdesta neljään lehteä ja yksi kukka. Lehdet ovat sahalaitaiset ja muodoltaan kolmiomaiset tai pyöreähköt.

-Kesäkuussa puhkeava kukka on valkoinen ja 2–3 senttimetrin kokoinen.

-Marja kypsyy heinä-elokuussa. Marja on raakana kova, ja kypsyessään se on kullankeltainen, pehmeä ja mehevä.

-Suomessa kasvavista luonnonvaraisista hedelmistä ja marjoista siinä on tyrnin jälkeen toiseksi eniten C-vitamiinia.

-Lakka on yksi tyypillisimmistä suokasveista. Sitä esiintyy rämeillä, nevoilla, korvissa, kalliosoistumissa ja nummilla. Se muodostaa usein laajoja ja runsaita kasvustoja, ja monilla suoalueilla se on vallitseva kasvilaji.

-Lakasta valmistetaan muun muassa hilloa, mehua, likööriä, marmeladia ja erilaisia leivonnaisia.

Alkuruoka:
Leipäjuusto & lakkahillo

1. Kaada kattilaan kerroksittain lakkoja ja hillosokeria. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Sekoita välillä varovasti.
2. Anna hillon jäähtyä noin 30 minuuttia. Kaada se sitten pestyihin, kuumennettuihin lasitölkkeihin. Sulje tölkit huolellisesti.

Hillo säilyy hyvin viileässä, esimerkiksi jääkaapissa.

2 kg lakkoja
1 kg hillosokeria

Pääruoka:
Hirvipaisti ja lakka-sipulichutney

1. Ota liha pari tuntia ennen paistoa huoneenlämpöön. Kuumenna uuni 150 asteeseen. Kaada suolaa uunivuoan pohjalle ja kieritä hirvenpaisti suolassa niin, että paksu suolakerros peittää koko paistin. Laita vuoan pohjalle rosmariininoksia.
2. Käytä lihalämpömittaria. Nosta paisti uuniin mittarin kanssa. Kun mittari näyttää noin 63 astetta, liha on punertavaa sisältä. Jatka kypsennystä 70 asteeseen, jos haluat kypsän paistin. Puhdista liha suolasta uunista ottamisen jälkeen ja kääri se alumiinifolioon ja anna levähtää ennen tarjoilua. Tarjoile liha perunoiden, lakkachutneyn, raikkaan salaatin ja sienikastikkeen kanssa.
3. Hienonna sipuli ja kuullota sitä hetki curryn kanssa kattilassa pienessä määrässä öljyä. Lisää vesi, lakat, sokeri ja inkivääri. Keitä noin 20 min. Lisää viinietikka. Purkita chutney desinfioituihin purkkeihin tai käytä heti jäähdyttyään.

800 gmpala hirvenpaistia tai ulkofileetä
1 kg karkeaa suolaa
rosmariinin oksia
Lakkachutney:
4 salottisipulia
1 rkl öljyä
0,5 tl currya
0,5 dl vettä
400 g lakkoja
2 dl hillosokeria
3 rkl inkivääriä raastettuna
2 rkl viinietikkaa

Jälkiruoka:
Lakkaleivos

1. Sekoita vehnäjauhot, perunajauhot ja leivinjauhe keskenään. Voitele uunipellille levitetty leivinpaperi rasvalla.
2. Vaahdota munat ja sokeri. Lisää joukkoon jauhettu manteli tai pähkinä ja siivilän läpi keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita varovasti ja kaada seos voidellulla leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.
3. Paista 225-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
4. Levitä toinen leivinpaperi leivinpöydälle ja ripota sille jauhettua mantelia tai pähkinää.
5. Kumoa kypsä torttulevy leivinpaperille. Leikkaa levy kahtia ja anna jäähtyä.
6. Levitä jäähtyneen torttulevyn toiselle puolikkaalle lakkahilloa ja appelsiinituorejuustoa. Nosta toinen levy päälle ja leikkaa kakku leivoksiksi.

7. Vaahdota kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Korista leivokset lakoilla tai muilla marjoilla ja kermavaahdolla pehmitetyllä tuorejuustolla.

5 kpl munaa
2 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja tai ohrakasta
1 tl leivinjauhetta
75 g jauhettua pähkinää tai mantelia
 rasvaa
 jauhettua mantelia tai pähkinää
2 dl lakkahilloa
200 g appelsiininmakuista Hovi-juustoa
 runsaasti lakkoja
100 g appelsiininmakuista tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa

1 tl vaniljasokeria

Lähteet: wikipedia, kotiliesi, ilta-sanomat

3. Makupaloja Suomesta

Puhutaan ruuasta!

Ulkomaalaisten ensimmäisiä ikkunoita Suomeen on ruoka. Tekipä vierailija matkan työn tai vapaa-ajan merkeissä, aina syödään. 

Suomalainen ruokakulttuuri on ollut suuressa muutoksessa koko 2000-luvun alun. Samaan aikaan pohjoismainen ruoka on noussut isoksi trendiksi.  Uudet maut, puhtaus ja läheinen luontosuhde kiinnostavat maailmaa.

Näkökulmana teemojen valinnassa on ollut se, että aiheet tuovat esiin jotain ainutlaatuista ja niiden tiedetään kiinnostavan ulkomaalaisia. Valitut teemat muodostavat jäävuoren huipun. Pinnan alla on jokaisen suomalaisen tarinoita tätä täydentämään. 

Suomessa on paljon ruokaan liittyvä asioita, joista suomalaisen on syytä olla ylpeä. Moni asia saa ulkomaalaisen jopa yllättymään.

Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista.

Metsien marjat, sienet ja riista sekä vesiemme kalat ovat aromeiltaan vahvoja ja raikkaita.

Maailman pohjoisin maatalous tuottaa ruokaan voimaa, josta riittää koko vuodelle.

Vaikutteet lähinaapureilta ovat osin historiaa, osin elävää perinnettä ja nykyaikaista keittotaitoa. Joulun ruoat ovat etupäässä läntistä perintöä, pääsiäisen itäistä. Moni kalaruoka on hyvin samanlaista kuin muiden Pohjoismaidenkin. Runsas leivontatuotteiden valikoima kertoo vuorovaikutuksesta kaikkiin ilmansuuntiin.

Erilaisten ravitsemuksellisten haasteiden ratkaiseminen on saattanut suomalaisen terveellisen syömisen osaamisen maailman kärkeen. Laadukkaat peruselintarvikkeet ovat yksi hyvinvoinnin kulmakivi ja sen noudattamiseen kannustetaan mm. ilmaisen kouluruoan äärellä ja kotitalousopetuksessa. 

Helsinki on kivunnut yhdeksi maailman kiinnostavimmista trendikaupungeista tuoreudellaan ja ennakkoluulottomuudellaan. 

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Pääkaupungista pääsee helposti metsään hiljentymään, lenkkeilemään tai marjaan. Monen kaupunkilaislapsen mummola on yhä maalla. Nämä juuret takaavat jatkuvan kontaktin ruoan kasvupaikoille. 

Mustikoilla, puolukoilla, kantarelleilla ja tateilla herkutellaan himokerääjien kodeissa ympäri vuoden. Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe!

Monelle suomalaiselle toki riittää, että syksyisin käy kerran, pari metsässä ja kävelyn lomassa poimii muutaman marjan suuhunsa. 

Vapaan marjastamisen ja sienestämisen metsissämme mahdollistaa jokamiehenoikeus. Kuka tahansa voi hyödyntää luonnon antimia, kunhan kunnioittaa luontoa.

Tuhansissa järvissämme kasvaa maukkaita makean veden kaloja. Erityisiä herkuttelusesonkeja ovat syksyiset rapu- ja nahkiaiskaudet sekä talven mäti-, made- ja pilkkikausi.

Itse metsästettyä riistalihaa syödään monissa suomalaiskodeissa. Useimmiten riista-aterialla on hirveä, mutta myös peuraa ja jänistä tarjotaan. Riistalinnuista yleisimmät ovat sinisorsa ja sepelkyyhky. Metsästysoikeuden voi kohtuullisella vaivalla hankkia melkein kuka tahansa, sillä metsästyskulttuurimme kumpuaa entisaikojen erä- ja omavaraistaloudesta. 

Maailman pohjoisin maatalous

Kesällä suomalaisilla kasveilla on kiire: koko kasvuprosessi pitää käydä läpi kuukautta paria lyhyemmässä ajassa etelän lämpöön verrattuna. Syksyllä kiire tarttuu sadonkorjaajiin, sillä työt on tehtävä muutamassa viikossa, pois talven jaloista.

Nopean kasvun tekevät mahdolliseksi pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet. Kasvua auttaa, myös se että kesäisin on harvoin liian kuumaa tai kuivaa ja kasteluvettä on aina saatavilla. Talven pakkaset tuhoavat hyvin osan tuholaisista ja hidastaa rikkakasvien kasvua.

Erityistä suomalaiselle kasvukaudelle on myös se, että päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuria. Lämpötilavaihtelu tiivistää yrttien aromeja ja marjoihin muodostuu paljon ravintoaineita.

Pellot ja metsät lepäävät talvet, mutta kasvihuoneet tuottavat vihanneksia ympärivuoden. Energian käytön vähentämiseksi on tehty paljon töitä.

Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista. Osa eläimistä, varsinkin luomumaataloudessa, ulkoilee myös talvipakkasella. Hyvä hygienia- ja rehuosaaminen tekee suomalaisesta lihasta, maidosta ja munista maailman puhtaimmat.

Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on ilmaston lämpeneminen. Pidempi kesä tuottaisi lisää satoa ja mahdollistaisi uusia lajikkeita. Toisaalta leudot talvet toisivat lisävaivaa tuhohyönteisistä ja rikkakasveista.

Neljän vuodenajan maut

Suomalaisen ruokatalvessa on tummia makuja: kellarin vahvistamaa sipulin kirpakkuutta sekä perunan, porkkanan ja lantun kypsää maan aromia. Lihapadat ja laatikkoruoat haudutetaan lempeästi. Etikkavihannekset ja hapankaali tuovat raikkaan maun. Talven makujen huipentuma on jouluateria.

Keväällä valon lisääntyessä kevenevät suomalaisen mieli ja ruoka. Talven viimeiset varastot ja kevään ensimmäiset tuoreet maut kohtaavat. Kevättalven pakkaspäiviä lämmittävät keitot. Vähitellen lautaselle ilmaantuu raparperia ja korvasieniä, parsaakin.

Kesällä koko Suomi hurahtaa uuden sadon perunoihin, mansikoihin ja herneisiin. Mansikat antavat aiheen täytekakun tekoon. Kasvimaan herkkuja nautitaan paljon sellaisenaan ja tuoreeltaan. Lihaa kypsennetään grillissä.

Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. Metsän ja puutarhojen marjat, sienet ja juurekset huokuvat kesän valoa ja täyteläisiä aromeja. Hillot, mehut, hapansäilykkeet, kuivatut tuotteet ja pakasteet täyttävät varastot.

Vuodenaikojen mukaan syöminen on vähentynyt. Sesonkisyöminen on kuitenkin jälleen yleistymässä.

Suomalaiset terveyspommit

Suomalainen perusraaka-aine ruokavalio on terveellinen, Ruokavaliomme sisältää ruista ja kauraa, joista saadaan energiaa jaksamaan. Rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista saadaan rasvahappoja sydämen, verisuonien ja ihon hyvinvointiin. Pohjoisen kesän marjat & juurekset sisältävät antioksidantteja, jotka vahvistavat vastustuskykyä ja muita ravintotekijöitä. 

Laadukkaiden raaka-aineiden lisäksi kunnollista perusruokaa ovat muun muassa maito- ja lihavalmisteet sekä täysjyväleipä. Teollisuus on jo vuosia vähentänyt rasvan, suolan ja sokerin määrää tuotteissaan. Kuluttajan valintojen tueksi on laadittu symbolijärjestelmä, joka osoittaa kussakin tuoteryhmässä ravitsemuksellisesti paremmat tuotteet. 

Pohjoiseen sijaintiimme liittyy yksi erityinen ravitsemuksellinen ilmiö: vähärasvaista ja rasvatonta maitoa ja piimää täydennetään D-vitamiinilla, koska emme saa sitä riittävästi pimeän talven aikana.

Monelle ruoka-ainerajoitteiselle on lottovoitto asua Suomessa. Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta kaupasta runsaasti vähä- ja laktoosittomia tuotteita. Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia. Erityisruokavaliot on huomioitu monen ravintolan ruokalistalla koodimerkinnöin. 

Ensimmäisenä suomalaisena funktionaalisena tuotteena maailmaa valloitti hammasystävällinen makeuttaja ksylitoli. Sitä on seurannut vatsan hyvinvointiin, kolesterolitasoon ja verenpaineeseen vaikuttavia tuotteita, joihin on lisätty myönteisesti terveyteen vaikuttavia ainesosia. 

Koulupäivän ruokakulttuuri

Koulussa tarjoiltu ilmainen lämmin lounas on osa virallista opetussuunnitelmaa. Ajatuksena on, että ruokailutauko koulutyön lomassa virkistää ja auttaa jaksamaan loppupäivän aherruksessa. Se on samalla terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatusta.

Pääosa koulujen ruoasta tehdään suurissa keskuskeittiöissä, joista ruoka jaetaan pienempiin jakelukeittiöihin. Usein samassa keittiössä tehdään ruokaa päiväkoteihin ja muihin kunnallisiin yksiköihin.

Toinen ruokakulttuurinen järjestelmä kouluissa on kotitaloustunnit, joilla ruoanlaiton ohella opitaan muitakin arjen taitoja.

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa

Suomessa on paljon luomumaataloutta. Joidenkin mielestä koko Suomen maatalous kannattaisi muuttaa luonnonmukaiseksi, edellytykset siihen olisivat hyvät. 

Uudelleen löydetty lähiruoka-ajattelu on ottanut nopeasti tuulta alleen. Suurimmat suomalaisyritykset ovat määritelleet kaiken suomalaisen ruoan lähiruoaksi. 

Ajatus kestävästä ruokavaliosta tuo luomu- ja lähiruokaan lisää eettisiä ja ekologisia näkökulmia. Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokailu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi kuluttamista.

Ainutlaatuinen makupaletti

Suomessa ruokakulttuurin lähtökohta on kahtaalla, idässä Laatokan Karjalassa ja lännessä Pohjanlahden rannalla. Idälle oli tyypillistä tuvassa oleva uuni, jossa leivottiin ja haudutettiin ruokia.

Kristinuskon saapumista Pohjolaan pidetään yhtenä ruokakulttuurimme suurena muuttajana. Uudet opit toivat paaston sekä muokkasivat käsitystä sallituista ja kielletyistä ruoista.

Suuret leipomot valmistavat perusleivät koko maahan ja osa paikallisistakin herkuista on levinnyt syntypaikkaansa laajemmalle. Silti leipävalikoimasta voi yhä päätellä, missä päin Suomea ollaan.

Paikallisväriä tuovat myös maakuntien muut erikoisuudet. Osa näistä tehdään perinneresepteillä, kuten ahvenanmaalainen mannaryynejä sisältävä pannukakku, hämäläinen tuhatvuotinen sahti tai pohjoispohjalainen keitto veripaltusta, rössypottu. 

Suomi, Pohjoismaa

 Pohjoismaista ruokaa kuvataan selkeäksi, puhtaaksi ja raikkaaksi. Kaikilla mailla on neljä vuodenaikaa, paljon rantaviivaa ja puhdasta maata. Monet samat marjat, sienet, kalat ja riista ovat kaikkien ominta luonnonantia. 

Lisäksi monen valmistus- ja säilöntämenetelmän historia on samankaltainen. Esim, ohutta leipää löytyy eri puolilta Pohjoismaista ja savustus on kaikille tuttua. Yhteistä on myös tavoissa valmistaa vaikkapa hernekeittoa, kiisseliä ja lihapullia.

Erojakin on. Kuvaamme omia suomalaisia ruokiamme usein yksinkertaisemmiksi kuin muiden Pohjoismaiden. Suomalainen ruoka onkin vähemmän maustettua ja maultaan raaka-ainelähtöisempää. Selkeät erot rapeasta pehmeään ovat ominaisia ruokien rakenteelle ja erilaisia rakenteita hyödynnetään moderneissakin ravintola-aterioissa. Suolaa käytetään niukemmin, mutta se on terveysvalistukseen liittyvä ilmiö.

Rikas idän ruokaperintö on Suomen oma erikoisuus. Sieltä on tullut meille tutuksi muun muassa sienien käyttö, smetana, rahka, hapattaminen laajemminkin ja lukuisat piirakat.

Suomessa on muitakin omintakeisia ruokia ja tapoja. Vaikka savustaminen on yhteispohjoismaista perinnettä, on se Suomessa huomattavan yleistä. Leipäjuusto, mämmi ja kalakukko ovat herkullisia esimerkkejä omintakeisuudestamme.

Valloitamme ruokamaailmaa sekä omana itsenämme  että osana pohjoismaista perhettä. ”We are located in Scandinavia” auttaa usein paikallistamaan kotimaamme.

Kattaus suomalaista suunnittelua

Klassikot elävät modernissa arjessamme. Kaj Franckin Teema-astiat ovat monelle suomalaisnuorelle yhä ensimmäinen astiasto. Patalappu on usein Maija Isolan Unikko-kuosista valmistettu. Muutenkin Iittala, Marimekko, Aarikka ja Pentik löytyvät lähes jokaisen suomalaiskodin keittiöstä.

Uudet kotimaiset tekijät pitävät suomalaismuotoilua tuoreessa kuosissa. Muun muassa Harri Koskinen, Ilkka Suppanen, Tonfisk ja Pentagon Design ovat nousseet kansainvälisille design-areenoille myös ruokaan liittyvällä muotoilullaan.

Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä. Selkeys ja yksinkertaisuus ruoassa tarkoittavat raaka-aineen maun tunnistettavuutta, yksinkertaisia valmistustapoja ja rauhallista aterian esillepanoa.

Käytännöllisyys on muotoilussa usein pelkistystä. Ruoan käytännöllisiksi arvoiksi voi laskea esimerkiksi energian saannin, terveydelliset näkökulmat ja helppouden. Näiden asioiden eteen on tehty vuosikausia runsaasti työtä, ja moni suomalainen olisikin valmis muuttamaan suomalaisen ruokakulttuurin vähemmän funktionaaliseksi.

Uudessa suomalaisessa muotoilussa sekä ruokakulttuurissa suunnannäyttäjät ovat innovatiivisia ja kansainvälisiä. Taustalla vaikuttavat trendit ovat samat: ympäristöystävällisyys, eettisyys ja käsityön arvostuksen kasvu.

Helsinki, gastronominen suunnannäyttäjä

Vuosituhannen vaihteen tienoilla alkoi suomalaisten kokkien ja ruoan nousukausi. Helsinki hellii herkuttelijoita laajimmalla tarjonnalla, mutta huippuosaamista löytyy eri puolilta Suomea.

Huippuravintoloissa suomalainen ruoka on uutta kokeilevaa ja perinteitä uudistavaa. Suomalaisille tutut maut on houkuteltu esiin nykyaikaisin keinoin, suutuntuma on uusi ja vaihteleva, raaka-aineet selkeästi tunnistettavissa.

Omintakeisuuden kulmakiviä ovat persoonalliset raakaaineet. Niiden saamiseksi tehdään kiinteää yhteistyötä pientuottajien kanssa. Tuloksena voi olla perinteisesti pääruokana tarjottua poronkäristystä ilmavana alkuruokana ja arkiselta kuulostavaa vispipuuroa ylellisenä jälkiruokana.

Suomalainen ruoka on ravintoloissa myös reilusti rosoisuutensa säilyttänyttä arki- ja perinneruokaa. Ravintolakulttuurimme on aikanaan kehittynyt ulkomaisten osaajien käsissä. Ranskalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten keittiömestareiden mielenkiinnon kohde oli muualla kuin suomalaisten perinneruokien kehittämisessä salonkikelpoiseksi.

Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trendikaupungeista, myös ruoan suhteen. Valtteina ovat uutuusarvo ja hyvä ravintolatarjonta.

Kippis!

Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä.  Pohjavesi on helposti käytettävissämme hiekkaharjuihin varastoituneena. Reilusti yli puolet käyttövedestämme on pohjavettä. Muu käyttövesi on puhdistettua järvivettä, jonka makua ei liiallinen kalkki tai kloori häiritse. Molempi parempi: suomalainen juomavesi on puhdasta ja raikasta.

Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla. Se yleistyi jokapäiväiseen käyttöön noin sata vuotta sitten, eli tuore maito ruokajuomana on uudehkoa perinnettä.

Suomalainen olut on nykyään pääasiassa vaaleata ja kirkasta. 

Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme. Viinikulttuuri on innostanut myös kotimaiset marjantuottajat kehittämään alkoholijuomia omista marjoistamme. Tisleet sekä kuohuvien ja makeiden juhlajuomien runsaat aromit antavat kovan vastuksen kansainvälisille kumppaneille.